
Joukkorahoituskampanjan voi pistää pystyyn kuka tahansa!
Istahdin alas tehdäkseni kirjoitusharjoituksen, enkä pystynyt enää lopettamaan. Nyt haen rahoitusta tutuilta ja tuntemattomilta.
Asiantuntijuuden sekatyöläisenä, yrittäjänä ja perheenäitinä minun on mahdotonta pyhittää aikaa sellaiselle kirjoittamiselle, joka ei tuo leipää pöytään. Luomisen paine on kuitenkin suuri, joten päätin vihdoinkin kokeilla joukkorahoitusta! Ajatus on kutitellut kallon perällä jo useamman vuoden. Tarkalleen ottaen siitä asti, kun aloitin joukkorahoitusilmiön tutkimisen vuonna 2013.
Minun on hyvä testata itse tämä joukkorahoituskampanjointi senkin vuoksi, että osaan sitten tarvittaessa myös neuvoa paremmin muita. Ja toimia esimerkkinä hyvistä ja huonoista ratkaisuista.
Oman kampanjani ”Seuraa, miten romaani valmistuu!” tavoitteena on saada irrotettua 30 päivää hektisestä arjestani kaunokirjalliselle työskentelylle. Romaanin käsikirjoituksen on tarkoitus valmistua tuon kuukauden aikana. Tämä on kova tavoite, mutta olen vähän yllytyshullu ja otan haasteet tosissani.
Suunnitelmissani on tuottaa marraskuun jokaisena arkipäivänä vähintään 3 000 sanaa. Idean nappasin kansainväliseksi levinneestä alun perin amerikkalaisesta kirjoitusprojektista nimeltä National Novel Writing Month. Kun kerran muutkin ovat siihen pystyneet, niin pakkohan se on itsekin repäistä!
Työn alla oleva romaani sai alkunsa vahingossa. Tavallisesti kirjoitan työkseni asiatekstejä, mutta sitten eräänä talviaamuna päätin lämmitellä sormiani ja mieltäni luovan kirjoittamisen harjoituksella. Harjoituksen tarkoituksena oli kirjoittaa suunnittelematta satunnaista ajatuksen virtaa. Teksti alkoi kuitenkin elää omaa elämäänsä, ja havahduin flow-tilastani vasta, kun kollegani tuli hakemaan minua lounaalle. Lue tästä tarinasta tarkempi selostus kampanjan sivuilta.

Tutkijana ja tietokirjailijana olen ollut pakotettu kirjoittamaan mahdollisimman selkeää tekstiä, jossa ilmaisusta on kielletty kaikenlaiset tunteet ja liian luovat ratkaisut. Ehkä harjoitus avasi jotkin padot.
Luovuuspuuska ei kuitenkaan tullut täysin yllätyksenä. Olen nimittäin kerännyt pöytälaatikkooni sekalaisia kirjoitelmia jo ainakin kaksikymmentäviisi vuotta. Kaunokirjallisen teoksen julkaiseminen on ollut salainen haave jo pitkään.
Olen lapsesta asti kirjoitellut sekopäisiä tarinoita. Muistan, kun ala-asteen opettaja valitti siitä, että olin koko ajan kyselemässä uutta vihkoa, kun edellinen oli taas täynnä. Opettaja ei myöskään ymmärtänyt silloisen taiteeni genreä, vaan ihmetteli kummia juonenkäänteitä.
”Joukkorahoitusalusta toimii todella hyvin uusille villeille ideoille. Erityisen hyvin kampanjat onnistuvat silloin, kun niiden tekijät ovat todella innostuneita hankkeistaan. Se tarttuu ja ihmiset innostuvat rahoittajiksi”
Pauliina Seppälä, yksi Mesenaatti-palvelun perustajista.
Mesenaatti.me on Suomen ensimmäinen ja Pohjoismaiden suosituin vastikkeellinen joukkorahoitusalusta. Vastikkeellisuus tarkoittaa, että rahoitukset eivät ole lahjoituksia, vaan eri suuruisilla tukisummilla saa erilaisia vastikkeita. Omassa kampanjassani rahoittaja voi esimerkiksi saada itsensä seikkailemaan kirjan sivuille.
Avaan rahoittajilleni myös esimerkiksi aitiopaikan kirjoitusprosessiin Facebookissa perustettavassa suljetussa ryhmässä. Ajattelin, että ihmiset ovat varmaan kiinnostuneita kurkkaamaan kulisseihin. Uskon myös, että meillä tulee olemaan hauskaa, kun keskustelemme tarinan etenemisestä lukijoiden kanssa.
Ajattelin, että ihmiset ovat varmaan kiinnostuneita kurkkaamaan kulisseihin. Uskon myös, että meillä tulee olemaan hauskaa, kun keskustelemme tarinan etenemisestä lukijoiden kanssa.
Joukkorahoittaminen on muutenkin hyvin matalan kynnyksen rahoittamista. Vastikkeissa Mesenaatti.me:llä on nykyään 10 euron minimi. Rahoittaminen on helppoa ja kohtuullisen riskitöntä, koska rahat saa takaisin, jos kampanja ei pääse minimitavoitteeseensa ja rahoittamisen jälkeen hankkeen toteuttaja on vastuussa vastikkeen toimitettamisesta.
Joukkorahoituksen suosio perustuu siihen, että se tarjoaa ihan tavalliselle ihmiselle keinon kokeilla turvallisesti sitä, miltä tuntuu olla mesenaatti. Entisajan Sara Hildeneillä ja Amos Anderssoneilla ei ollut mahdollisuutta aloittaa taiteen suosimista muutaman euron pikkusummilla.
Digitaalisessa nykymaailmassa joukkorahoittaminen on noussut ilmiöksi, koska ihmiset haluavat osallistua ja vaikuttaa, kuulla tarinoita ja päästä hienojen juttujen tekijöiden sisäpiiriin.
Joukkorahoittaminen on noussut ilmiöksi, koska ihmiset haluavat osallistua ja vaikuttaa, kuulla tarinoita ja päästä hienojen juttujen tekijöiden sisäpiiriin.
Lopulta se oli silti aika yllättävää, miten helppoa kampanjan käynnistäminen on ollut. Olin tietysti myös niin innoissani hankkeesta, etten osannut kärsiä lainkaan siitä, että kampanjan rakentamiseen ja suunnitteluun vierähti aika paljon tunteja! Suosittelen kokeilemaan.
Kampanjan markkinoinnissa on suurin työ, sillä kampanja ei kerää rahoittajia lainkaan, elleivät he löydä paikalle. Kampanjasta on tiedotettava ahkerasti omille verkostoille, medialle ja kaikin mahdollisin tavoin. Itselläni tässä ovat nousseet resurssien rajat vähän vastaan, koska olen samanaikaisesti perustamassa yritystä, mikä työllistää valtavasti, joten en ole voinut panostaa markkinointiin yhtä paljon kuin haluaisin.
Perustin ensi töikseni kampanjalle myös tukisivuston Facebookiin. Sivustolle on kertynyt ihan mukavasti seuraajia. Tosin, suurin osa heistä ei näe julkaisujani, koska nykyiset algoritmit yrittävät saada minut maksamaan näkyvyydestä. Kokeilin näitä mainoksiakin, mutta varsinaisia rahoittajia en sitä kautta tainnut saada yhtäkään. Lisäksi mainos pyöri esimerkiksi omassa fiidissäni monen monta kertaa, koska yllätyksellisesti olen kohderyhmää… Että, tiedä häntä, monenkohan potentiaalisen oikean ihmisen mainos on lopulta tavoittanut.
Ideoimme erilaisia tempauksia mieheni kanssa, mutta en ole ehtinyt niitä saattaa käytäntöön. Vielä on toki aikaa!
Kampanja on lähtenyt kaikesta huolimatta ihan mukavasti käyntiin. Minua on haastateltu myös lehteen ja radioon. Tosin toki itse vinkkasin heillekin kampanjasta lehdistötiedotteella!
Varsinaista kampanjaa varten tuli suunnitella kampanja-sivun esittelyteksti ja sopivat vastikkeet sekä kuvata esittelyvideo. Täydellisessä maailmassa saisin nämä tietysti teettää ammattilaisilla promokuvien kera, mutta kotikutoisuus on toisaalta ihan söpöäkin.
Videon kuvaamisesta ei meinannut tulla mitään, koska lapsi oli kotihoidossa kesän tämän korona-ajan vuoksi, mutta sitten editointivaiheessa keksin, etten edes yritä peitellä tätä haastetta, vaan annoinkin sen näkyä. Pistin jopa videon loppuun vielä bloopersit, eli pilalle menneet kohtaukset! Oma puhuva pääni on hieman puuduttava, niin ehkä lapsen riekkuminen vähän herättelee. Se on myös ihan mukava konkreettinen esimerkki siitä, miten haastavaa työskentely on, jos sille ei ole varattu aikaa työpäivistä.
”Seuraa, miten romaani valmistuu!” -kampanjan oli tarkoitus olla käynnissä Mesenaatti.me:n sivuilla 2.8.–3.10.2020. Tämä on suositeltua kuutta viikkoa pidempi aika, koska tuo minun 40v SYNTYMÄPÄIVÄNI oli niin houkuttelevan lähellä kampanjan päättymispäivää. Viime viikolla siirsin sitten päivämäärää vieläkin pidemmälle, kun kampanjani liitettiin osaksi Satakunnan Tuottajaverkoston Luova Satakunta -hanketta, ja päätimme venyttää kampanjan kestoa sen vuoksi vielä parilla viikolla.
Eli ehdit hyvin rahoittamaan kampanjaa vielä 18.10. asti! Jipii! Lupaan olla vielä silloinkin sen 40 vuotta.
Tähän mennessä kampanjointi on ollut hauskaa puuhaa ja suosittelen ihan kokeilemaan, että onko tämä sinun juttusi. Koskaan ei voi olla liikaa rahoitusväyliä kulttuuriteoksille!
PS. Jos olet satakuntalainen ja haluat kokeilla joukkorahoitusta matalalla kynnyksellä, niin n– y– t– nyt olisi täydellinen hetki! Nimittäin tuossa mainitsemassani Luova Satakunta -hankkeessa on vielä tilaa.
Tuottajaverkosto järjestää osallistujille mm. joukkorahoitustyöpajan Porin Crazy Townilla 2.11.2020, jonka yhteydessä kuulet samalla luentoni joukkorahoittajien motivaatiota käsittelevän tutkimukseni tuloksista!
Virallisesti se en ole minä, joka ottaa ilmoittautumisia vastaan, mutta laita ihmeessä sähköpostia minulle suvi@indome.fi ja kysele lisää, jos kiinnostuit!
***
Tai, hei! Koska teknologia on niin upeaa, niin saanhan sen videon tähänkin liitettyä. Toivottavasti käyt silti kurkkaamassa myös tekstin, myös siksi, että sen lopussa on ROMAANINI ALKU!